Vinlannin Laatukamaa VH-53692

Ei vielä mitään saavutuksia

Katso lisää kuvia Kuvagalleriasta

Latua kuvaillessa, mieleen tulee paljonkin negatiivisia asioita. Turhan orimainen, pomotteleva, tammojen perään, johtajamainen, häslä.. Kaikki nämä kuvaavat Latua tavalla tai toisella. Vaikka tässä luettelenkin orista kaikkea negatiivista, niin pakkohan minun on myöntää, että pois en antaisi vaikka mitä maksettaisiin! Ratsastuksessa unelmaratsu esteillä, vaikka hoitaessa ja toisinaan muutenkin on hieman sähläävää tyyppiä. Ketteryyttä ja vauhtia löytyy esteillä vaikka muille jakaa ja tämä takaakin takuuvarman menestyksen ja nopeiden aikojen ratsastuksen kilpailuissa. Latun kanssa tullaan vielä pääsemään pitkälle, tästä olen kyllä totaalisen varma!

Tarhassa tämä ori on se päällikkö. Kaikki tallimme hevoset kyllä tietävät, ettei tälle pojulle kannata tulla ryttyilemään. Manua ja Latua ei missään nimessä samaan tarhaan / laitumelle. Molempien testosteroni on sen verran korkealla kokoajan, että siitä ei hyvää seuraisi. Tarhassa Latu on äksyilevä ja pomotteleva muita hevosia kohtaan. Joskus tylsistyessään se tuntuu tahallaan oikein härnäävän toisia. Latulle on kuitenkin tärkeää että sillä on ”laumaa”. Yksin tarhatessa se vain hirnuu ja juoksentelee ympäri tarhaa. Tarhasta kun oria hakee, saattaa vastaan tulla ensin hyökkäilevän näköinen musta piste. Latu saattaa naksutella hampaitaan tai uhitella tarhaan tulevalle kaksijalkaiselle. Tästä kuitenkin pitää heti alkuun tehdä piste ja komentaa oria, ettei se pääse niskan päälle, koska sieltä se ei todellakaan enää alistu. Kun orin on saanut kiinni, alkaa tarhojen ohi kävely. Latu saattaa steppailla ja hirnua sekä jopa hyökkäillä tarhassa olioita kohti, joten ei kannata ottaa tämän orin kanssa rennosti ennen talliin pääsyä.

Hoitaessa Latun kanssa pitää muistaa kenen kanssa on tekemisissä. Pienikin virhe jossain kohdassa ori alkaa äksyillä ja pomottaan. Se yrittää jopa ihmisen johtajaksi, joten tämän orin kanssa saa todellakin olla kokoajan hereillä. Latu on myös todella sählä. Se saattaa sählätä harjatessa jotain omiaan ja näin ollen koko harjaussessio kestää huomattavasti pidempään kun muiden, rauhallisimpien ja ei-häslääjien, kanssa. Harjatessa ei Latun kanssa muuten ole mitään ongelmaa. Lisäksi kaviot nousevat nätisti ja niistäkään ei ole mitään sen erikoisempaa mainittavaa. Takajalat ori saattaa nostaa äkisti, joten sitä ei kannata pelästyä. Latu ei niinkään välitä pesemisestä, sille on ihan sama pestäänkö sitä vai ei. Kuitenkin orin mielestä jos pestään, pitää pestä sitten kunnolla, ja tältä herralta tulee kyllä protestointia jos joku on herran mielestä vialla. Varustaminen onnistuu helposti, kunhan muistaa tarkistaa, ettei vaan herraa paina mikään ja että kaikki on varmasti oikein ja kohdallaan. Eläinlääkärin ja kengittäjän kanssa tämä poju tulee todella hyvin toimeen, tietenkin aluksi saattaa olla hieman pomottavampi, mutta tajuttuaan ettei pääse niskan päälle rauhoittuu kyllä.

Selkään nousijallekin on minulla heittää muutama kullan arvoinen vinkki ja samalla kerron millainen Latu onkaan ratsastaa. Ensinnäkin Latu on ratsastaessa hyvin johtavaista tyyppiä. Jos ratsastaja haluaa pohkeenväistöä oikealle, ori saattaa heittää pään ylös ja lähteä peruuttamaan. Latua saa aluksi melkoisesti maanitella että se suostuu yhteistyöhön. Jos siltä ei osaa vaatia, se kyllä toimii mielellään omien tahtojensa mukaan, joka puolestaan tarkoittaa rodeota pitkin kenttää tai jarrut pohjassa matelua. Lisäksi orin kanssa ei voi vain jäädä istumaan, vaan selässä pitää kokoajan työstää ja tehdä Latulle tekemistä. Latu omaa todella upeat liikkeet. Sen ravi on pitkää ja matkaa voittavaa, mikä on periaatteessa loistava homma. Latu olisi askeliensa puolesta kuin luotu kouluradoille. Tämä herra on kuitenkin päättänyt kirjoittaa oman tulevaisuutensa ja historiansa ja sanoo jyrkän ei kouluratsastukselle. Pitkään samaa tehtävää jauhaessa Latu saattaa kokonaan lopettaa työskentelyn ja vetäytyä oikein hankalaksi ja innottomaksi. Koulua ratsastaessa pitää siis kokoajan muistaa työllistää oria. Vaikka tehtävä olisi pitkään sama tai samanlainen, tekee aina jonkun pienen muutoksen ennen sen suorittamista, jolloin Latu pysyy hereillä ja kuuliaisena. Mutta tämän orhin leipälaji ja mielipuuha on valehtelematta esteratsastus. Aina esteet nähdessään Latusta kuoriutuu yritteliäs ja miellyttämishaluinen hevonen jonka kanssa ei tarvitse pelätä kieltoja tai kyttäilyä. Valehtelematta Latu hyppää esteen kuin esteen, oli korkeutta, leveyttä tai erikoisuutta kuinka paljon tahansa. Esteillä ori on siis mielettömän yritteliäs ja vauhdikas. Tämän orin ketteryyden ja vauhdikkuuden avulla radalla saadaan hyviä aikoja ja lyhyitä, jopa mahdottomiksi luultuja teitä.

Kilpailuihin lähtiessä kannattaa varautua hyvinkin vauhdikkaaseen matkaan. Kisa-aamuna Latu on jo aivan innoissaan ja siksi se sählääkin huomattavasti enemmän. Kun kuitenkin kuljetussuojat ovat jalassa – tavalla tai toisella – on aika siirtyä lastaamaan Latua traileriin. Se onkin yksi suurimmista haasteista tämän orin kanssa. Jos koit jo orin haastavuuden hoitaessa haasteelliseksi, en voi kuin sanoa sinun vielä tietämättä tästä herrasta mitään. Traileriin ori ei suostu millään mennä. Se mielellään lähtee ohi ja liinojen kanssa alkaa hyppimään pystyyn. Paras keino Latun kanssa on houkuttelu, mutta se vie todella paljon aikaa ja jos hiemankin ollaan myöhässä aikataulusta, ei siitä hyvää seuraa. Helposti jännittyessään ori menee vielä huonommin koppiin ja aikaa kuluu enemmän. Niinpä tämän herran kanssa tulisi varata suhteellisen paljon aikaa lastaamiseen. Kun Latu vihdoin saadaan koppiin, ori seisoo siellä oikein nätisti ja rauhassa. Sillä ei ole mitään hätää ja se mutustaa vain onnellisena heinää.

Itse kilpailupaikalla ori on taas omanlainen orimainen itsensä. Se ilmoittaa kuuluvasti saapuvansa paikalle ja alkaa heti sillä sekunnilla, kun se on saatu pois lastaussillalta, sähläämään ja hirnumaan kaikille lähimaastossa näkyville kavereille. Tai no, eiväthän ne Latulle ole kavereita vaan hevosia jotka kaipaavat johtajaansa. Latu kiskoo ja viskoo, yrittää uhitella ja sählää tuplasti enemmän kuin kotona aina verryttelykentälle asti. Verryttelyyn päästyään saattaa uhitella liian läheltä tuleville ja hirnuu kimeästi aina nähdessään mielenkiintoisen tamman. Kun päästään hyppäämiseen asti verryttelyssä, ori on unohtanut jo kaiken muun ja kuuntelee 100 % ratsastajaansa. Samaten myös radalla Latu on kuin unelma, hyppää ongelmitta ja kyttäämättä mitään. Harvoin ori edes kolauttelee puomeja ja jos sattuukin kolauttamaan niin seuraava este ei ainakaan kolahda!

virtuaalihevonen - a sim-game horse