 Kuvat © Ram, kiitos - Lisää kuvia alempana sivua |
-- Siljan Mörkölapsi "Aatu" -- Rekisterinumero VH06-018-9619 -- Suomenhevosori -- Syntynyt 05.01.2009 (3v 05.04.2009) -- Tummapunarautias, 153 cm -- Kasvattanut Siljan Suomalaiset -- Omistaa Siljan Suomalaiset -- Koulutustaso KRJ Vaativa B -- Ikääntyy satunnaisesti -- ei vielä saavutuksia |
Luonnekuvaus
Aatu on todellinen mamman mussukka. Se on hellyydenkipeä, mustasukkainen ja hyvinkin persoonallisella tavalla persoonaton ori. Tämän pojan kanssa on mukva työskennellä, mutta herran nähden ei muita hevosia kyllä kauheasti kannata silitellä saatika pusitella - silloin saattaa nousta todellinen meteli tallissa tai tarhassa ori tulee vaikka läpi aitojan hakemaan huomiota. Totta kai hevonen joka tykkää huomiosta ja kaipaa sitä, sille sitä annetaan. Niinpä myös Aatu, niinkuin moni muukin tallin hevonen, on ottanut itselleen sydämeni ja saa minulta ainakin erikoisen paljon huomiota, jos näin voidaan sanoa. Aatun kanssa tulee toimeen yleensä kaikki neli- ja kaksijalkaiset, miksei vaikka sitten jyrsijät ja linnutkin! Ihanaa orissa onkin sen yhteistyöhalukkuus ja miellyttävyys, vaikka näitä ominaisuuksia monilta orilta löytyykin, Aatu-herralla se on aivan omaa luokkaansa.
Tarhata voi orin huoletta miltein kenen tahansa muun kanssa. Se ei teutaroi tai telo toisia, mutta jos toinen saa enemmän huomiota kuin Aatu, siitä saattaa syntyä meteli. Arvojärjestyksesta ei Aatu tunnu ymmärtävän sen paremmin yhtikäs mitään, kunhan on oma rapsuttelija ja herkkuja niin Aatu on hyvällä mielellä. Tarhassa herra siis käyskentelee helposti portin läheisyydessä kerjäten ohikulkijoilta makupaloja ja huomiota. Tarhakaverilla ei tässä tilantessa ole merkitystä, paitsi jo se tunkee nenänsä herkkuihin tai rapsutushetkiin, jolloin Aatu saattaa hieman kimpaantua ja häätää tunkeilija pois. Kiinni ottaminenkaan ei olen missään nimessä ongelma. Aatu on oikea herkkusuu ja se onkin oppinut siihen että jos heti menee ihmisen luokse ja antaa ottaa kiinni, saa herkkua. Lisäksi se seuraa kuin hai laivaa sitä kaksi jalkaista joka sille herkkuja antaa. Onneksi tässä tapauksessa se on allekirjoittanut, muuten tulisi ongelmia jos se aivan kenen tahansa perään lähtisi. Tästä johtuen siis taluttaminenkaan ei tuota vaikeuksia, kunhan herkkuja on varmasti mukana.
Hoitaminen itsenään on myös Aatun kanssa mukavaa. Se katselee innoissaan tallin tapahtumia, mutta samalla seistä nököttää paikoillaan kuin lumiukko. Sitä voi huoletta pitää irti karsinassa harjauksen ajan ja sen kanssa voi muutenkin touhuta vaikka mitä mieleen juolahtaa. Erilaisia temppuja niinkuin kumartamista, tervehtimistä - tarkoittaa siis että ori heittää jalkaa eteenpäin pyynnöstä - ja toisinaan myös istumista on orille opetettu. Näitä kaikkia se myös osaa ja toisinaan käyttää keinona saada herkkupaloja. Ori tietää tosin myös senkin että jos sitä ei pyydä näitä asioita tekemään ja se ne tekee, siitä ei kuitenkaan herkkuja tipu vaan pikemminkin vihaisia mulkaisuja ja komennusta. Mutta voiko kukaan ohikulkija olla pysähtymättä tarhan viereen kuin hevonen istuu siellä? Tuskin, ainakin usein Aatu on yleisöä tällä tyylillä saanut. Mutta palataan itse asiaan. Kaviot nousevat myös hyvin malliesimerkillisesti ja varustaminenkaan ei tuota minkäänlaisia ongelmia. Jos herran suu ei meinaa aueta, niin makupala vain kuolainten alle ja kyllähän herran suu aukeaa kerta heitolla! Vesikarsinaan Aatu seuraa hyvin perässä, sinne minne herkkutäti menee, sinne myös Aatu tulee. Pesemisen kanssa ei myöskään ole ongelmia. Kengittäjä, eläinlääkäri - joka muuten melkein aina muistaa herkuilla - ja hieroja eivät myöskään tee allekirjoittaneella päänvaivaa.
Hyppää selkään ja kohti ääretöntä. Tai sitten ei niin. Aatu on vähän kuin sarjakuvan pullaponit, jos nenän edessä heiluttaa porkkanaa pitkän kepin päässä, ori liikkuu oikein rivakasti eteenpäin. Muuten sitten - no - hieman ehkä saattaa askel toisinaan painaa. Selkokielellä äskenen selitys tarkoittaa, että Aatu tarvitsee houkutuksen ja silloin se liikkuu mukavasti ja vaivattomasti, ilman sitä se tuskin jaksaa jalkaansa maasta nostaa. Houkutukseksi käy herralle jokin ihan puheperäinen asia, mikä vaikka vain sisältää jonkun herkullisen - niin kuin esimerkiksi leipä, porkkana, melassi, heppakarkki, sokeri - sanan, se saa jo vauhtia kinttuihinsa. Mutta selkään ilman näitä avain sanoja on hieman turhakin kiivetä. Tai ei ehkä turha, mutta tuskaista silti se on. Selässä käsin Aatu on kuitenkin melko taitava, kunhan siltä osaa vaatia asioita, herra kun ei itse jaksa ajatella tekevänsä, jos kuski tekee, tekee kyllä orikin. Herran mielessä pyörii vain herkut, eivät mitkään muut. Tai hetkellisesti ori saattaa miettiä vaadittua koulutehtävää, mutta ne herkut, eikös ne ole pääasia?! Kouluratsuna Aatu tuppaa aluksi olemaan hyvinkin laiskanpuoleinen ja sitä saa tosissaan pyytää tekemään töitä. Aina kannattaa aloittaa perusetenemisellä ennen mitään kokoamisia tai muuta yhtään vaativampaa. Mutta sitten kun Aatu on saatu liikkumaan ja vertymään, ei kukaan olisikaan uskonut herraa samaksi hevoseksi. Se on suorastaan silmissä muuttunut vaativien luokkien kilpuriksi, siitä äskeisestä laiskamadosta. Askeleidensa puolesta potentiaali riittäisi Aatulla varmasti vaativiimpikin luokkiin, kuski kuitenkin luottaa vain tähän Vaativa B tasoon herran kanssa - vaikkei orissa vikaa olekkaan, pikemminkin kuskissa!
Kilpailuaamu, aamutoimet, toimien teko, tekemisen puute - mitä nyt oikein selitän. Eli todellakin kilpailuaamut ovat helppoja tämän herran kanssa. Hieman Aatu saattaa stressata, mutta koska allekirjoittanut herkkutäti paapoo oria, niin pian aamun häsläyksen jälkeen ori rauhoittuu hyvinkin nopeasti. Suojittaminen, loimittaminen ja aamuharjaaminen ynnä muu kisatoimiin liittyvä ei tuota ongelmia. Ongelmia saattaa tuottaa ainoastaa lastaus. Aatu ei periaatteessa omaa laitakammoa, mutta trailerissa se tulee kuljettaa ilman väliseinää, koska siellä se tuppaa hyvin nopeasti ahdistumaan. Autossa ei tämän suhteen ole ongelmaa, sinne herra menee nätisti ja siellä se on nätisti. Matka kisapaikalle sujuu hyvin, ori tuskin hievahtaakaan matkan aikana. Kisapaikalla herkkujen syötön ohella varustaminen on lasten leikkiä! Verryttelyssä saakin taas aloittaa etenemisellä ja tämän jälkeen ori onkin mitä parhaimmassa terässä ja radalle voi tosiaankin mennä täysin huoletta!
Sukututkimus
| Siljan Mörkölapsi sh, 153 cm |
i. Siljan Mörköpeikko sh, 157 cm, prt |
ii. Nuken Huvittaako sh |
iii. Jippo-Poika sh, evm |
| iie. Tikkarityttö sh, evm |
|||
| ie. Sesilja sh, SLA-I, Ch, KTK-II YLA2, KRJ-III, VVJ-III |
iei. Ukko-Pekka sh, evm |
||
| iee. Sanja sh, evm |
|||
| e. Siljan Mörköpettiina sph, 148 cm, hprn |
ei. Hovi-Niko sh, SLA-III, YLA2, KTK-III |
eii. Mikon Kalteva sh, evm |
|
| eie. Hovi-Henna sh, evm |
|||
| ee. Juromaan Viivi sph, KTK-II, VIR MVA Ch, SLA-II, ERJ-II, YLA2 |
eei. Irtonainen sh, evm |
||
| eee. Juromaan Cecilia sh, evm |
Astunut tamma Fiktion Loimu
| ei vielä tamma jälkeläisiä | ei vielä ori jälkeläisiä |
Kisakalenteri
00.00.2000 - NJ Näyttelyt - Paikan nimi - tulos - päätuomarina Nimes I.
|
KRJ 00 sijoitusta 28.11.2009 - KRJ - VaB - 2/28 29.11.2009 - KRJ - VaB - 5/28 25.11.2009 - KRJ - VaB - 6/50 28.11.2009 - KRJ - VaB - 7/50 28.11.2009 - KRJ - VaB - 7/50 22.11.2009 - KRJ - VaB - 4/50 28.11.2009 - KRJ - VaB - 3/50 29.11.2009 - KRJ - VaB - 4/50 06.12.2009 - KRJ - VaB - 4/50 |
KRJ jatkuu ei vielä sijoituksia |
VVJ 05 sijoitusta 05.12.2009 - VVJ - Va - 2/9 09.12.2009 - VVJ - Va pari - 1/6 11.12.2009 - VVJ - Va pari - 1/6 13.12.2009 - VVJ - Va pari - 2/6 15.01.2011 - VVJ - Va pari - 2/30 |
Päiväkirja ja valmennukset
05.04.2009 - Aatun koulutus alkaa
Todellakin, tänään meidän Aatu poika täytti siis 3 vuotta ja ratsukoulutusta aloitellaan. Tietenkään tänään ei vielä kummoisemmin selkään menty, enemmän vain tallitytöt siellä roikkuivat. Aatu meni oikein nätisti, tosin allekirjoittanut sitä kokoajan kehumassa ja palkitsemassa (totta kai jos herra hienosti menee!). Lisäksi hieman juoksutin kentällä oria, ei tuntunut pelkäävän tai muutenkaan arkovan mitään. Hyvältä vaikuttaa näin alkujaan, katsellaan parin kuukauden päästä mihin oikein ollaan orin kanssa päästy!
10.07.2009 - Ratsastelua Aatulla ja valmnetautumissuunnitelmia
"soo poika", kehaisin Aatulle joka ihme ja kumma oli äskeisestä laukka pyrähdyksestä innostunut. Taputin oria kaulalle ja annoin sille pidemmät ohjat hetkeksi aikaa. Herra oli todella hyvin kehittynyt, onhan sitä kuitenkin pitkään ja rauhallisesti koulutettu. Mietin jopa että voisimme kohta Aatun kanssa harkita johkiin helppoon kouluvalmennukseen menemistä. Ori oli todella yhteistyökykyinen ja kertaakaan en sen kanssa ole varmaan joutunut tappelemaan. Kävelytin Aatua vielä hetken ja sitten hyppäsin selästä ja taputin sitä vielä kaulalle. "Sinusta tulee vielä jotain suurta", totesin puoliksi hevoselle ja puoliksi itselleni. Nostin jalustimet ja löysäsin satulavyötä jonka jälkeen lähdimme kirjaimellisesti laahustamaan tallille päin.
18.07.2009 - Helppo C -tason kouluvalmennus, valmentajana Aye
Pyydöstä tulin jälleen Siljan Suomalaisiin pitämään Decnelle ja tällä kertaa myös nuorelle Aatu herralle. Katselin menoanne kentällä ja mietin mitä olit orista sanonut. Tulevaisuuden Vaativiinko se oli? Tuo meno tosin näytti tahmealta, jos jotain siitä voi sanoa, ja vaativalla tasolla ei tahmeutta oikein pysty esiintymään. Käskin sitten siirtyä raviin ja totesin että tänään tehdään ihan perusasioita. Aloitimme ensin työstämään ravista etenevää ja joustavaa, jonka jälkeen teimme muutaman siirtymisen millä Aatua hieman skarpistutettiin. Pikku hiljaa, noin puolisentunnin kuluttua, ori olikin selvästi vetreämpi ja menevämpi. Teimme vielä tunnin aikana muutaman laukan noston ja pysähdyksiä ja peruutuksia. Aatu toimi kuuliaisesti ja lopputunnista se jopa haki hieman eteen-alas. Alkutunnin ja lopputunnin ero oli kyllä todella huima ja voin takuulla peruuttaa sanani orista - varmasti tulee vielä joskus Vaativienkin luokkien hevonen!
05.01.2010 - Helppo B -tason kouluvalmennus, valmentajana Johanna
Kun saavuin Siljan pihaan, oli Decne jo verryttelemässä Aatua.
Pääsimme siis nopeasti itse treeniin ja se olikin hyvä juttu. Aatu oli
ravi- ja laukkatyöskentelyssä todella tahmea, ja saimme tehdä todella
töitä että ori liikkuisi kunnolla. Keskityimme orin kanssa lähinnä sen
liikkumiseen ja siihen, miten ratsastetaan hevonen muotoon. Pienellä
avustuksella alkoi Aatu liikkua jo paremmin, ja se oli rento mutta
liikkui silti hyvin eteen. Harjoittelimme vielä pohkeenväistöjä
ravissa sekä käynnissä. Väistöt sujuivat kaikin puolin hyvin, vaikka
Aatu hieman hörähteli ja vilkuilikin tallipihalle. Kaiken kaikkiaan
valmennus meni oikein hyvin ja Aatu on todella kapasiteetikas
kouluratsu!
01.01.2010 - Harjoutusvaljakkoajot Taikasumun Tallissa, 4/6, vaativa tarkkuuskoe
Pitkästä aikaa päätin ottaa Aatunkin mukaan valjakkokilpailuihin. Näin vuoden 2010 ensimmäisen päivän kunniaksi lähdimme pieniin harjoutuskilpailuihin Taikasumun tallille. Aatu oli oma itsensä koko homman ajan ja valjastuskin onnistu ilman mitään suurempia kommervenkkejä. Luokaksi olin orille valinnut vaativan tarkkuuskokeen, joka oli ainoa laji yhdistetystä kilpailusta joilla meillä on ongelmia. Aamun lastauskin oli Aatun kohdalla sujunut ongelmitta, sääkin lupasi poutaa! Tänään mikään ei siis voisi mennä mitenkään vikaan. Verryttelin oria rauhallisesti ja se vaikutti todella kivalta ja ryhdikkäältä. Se kuunteli tarkkaavaisesti apujani ja teki juuri oikeanlaiset asiat mitä siltä ikinä keksinkään pyytää. Itse tarkkuuskoe kuitenkaan ei sujunut niin hyvin kuin olisin halunnut sen sujuvan. Alku lähti hyvin käyntiin, mutta keskivaiheilla ori hieman hermostui ja alkoi kipittelemään vain ilman kummempaa päämäärää. Tässä meillä sitten menikin hieman aikaa kun yritin saada oria taas keskittymään. Virhepisteitä ei itsenään tullut (mistä olen todella ylpeä!), mutta yliaikaa tuli vähän mikä laskilopulta meidän sijoituksen keskivaiheille.
22.02.2010 - Kilpailuviikko Kornblomssa, harjoituskoulukisat, 3/22, Vaativa B ja harjoitusvaljakkoajot 5/6, Noviisi koulu
Laiskuuden huipentuma, joten kirjoitan taas lyhyt postaukset molemmista pikkukisoista jossa käytiin Aatun kanssa. Olimme siis osallistuneet Kornblomin kisaviikoille, niin kouluratsastukseen kuin valjakkoajoonkin. Kouluratsastus oli maanantaina ja valjakkoajoa taas oli luvassa tiistaina. Maanantaina saavuimme hyvissä ajoin paikalle ja varustin Aatun pikaisesti että ehtisen sen kunnolla verryttelemään. Poikkeuksellisesti Aatu vaikutti jopa vähän pirteältä ja _letkeältä_, mikä sai tietenkin omat odotukseni todella korkealle. Ja hetken aikaa siirtymisiä, asetuksia, taivutuksia ja temponvaihteluita tehden sain Aatun totaallisen hyvään kuosiin ja olimme valmiita starttaamaan. Rata itsenään meni todella hyvin ja pitkästä aikaa pääsin oikein nauttimaan ratsastuksesta. Kyseiseen luokkaan osallistuin viidellä hevosella ja tällä kertaa niistä paras tosiaan oli Aatu! Kunniakierroksella mukaamme päätyi siis valkoinen ruusuke.
Seuraavan päivän valjakkokilpailut ei puolestaan onnistunutkaan niin hyvin kuin olisin voinut olettaa niiden onnistuvan. Tällä kertaa oli helppo Noviisi koulukoe parivaljakkona. Parikseen Aatu sai Nemon, jonka kanssa se on ennenkin mennyt parina ja tehnyt upeita suorituksia isommissa ja vaativimmissakin luokissa. Tänään orit ei kuitenkaan tupannut sietämään toisiaan ja vähän väliä sain olla pyytämässä toista eteenpäin tai jarruttamaan. Aatu oli uskottavasti hieman väsynyt eilisestä koulukilpailusta, mutta silti olisin odottanut siltä hieman parempaa tsemppausta. Tällä kertaa nimemme jäi täysin häntäpäähän, mutta eiköhän sitten taas seuraavalla kerralla näytetä mistä meidän pojat on tehty!
Kuvagalleria
Kuvat © Ram, kiitos!
