Weybridge's Mandioca VH-00000
Katso lisää kuvia sivun alalaidasta!
| Nimi: | Weybridge's Mandioca | Rotu: | Hannoverinhevonen |
| Syntynyt: | 08.08.2008, IKÄ | Ikääntyminen: | VHKR, 4v 07.12.2008 |
| Väri: | Ruunikko | Säkä&skp: | 165 cm, tamma |
| Kasvattaja: | Weybridge, Erkki | Omistaja: | Jasmine Lane, Decne |
| Koulutustaso: | re 160 cm, estepainotus | Kilpailutiedot: | Katso täältä! |
Weybridge’s Mandioca eli Mandi on varsin persoonallinen tapaus. Ruoalle perso tamma on erittäin ihmisystävällinen, sosiaalinen ja “kaikkien karvaisten ja myös karvattomien kaveri”. Tamma ei osoita minkäänlaista epäluuloa uusille tuttavuuksille, olivatpa ne sitten ihmisiä, hevosia tai muita eläimiä. Mandin voi usein löytää norkoilemasta rehuvaraston takaa, sillä jotenkin tamma saa avattua karsinan oven ja hiiviskeltyä hiljaa tallikäytävältä rehuvarastolle. Vaikka tamma onkin ehkä vähän pöhkö, ei sille voi olla menettämättä sydäntään - tai pikemminkin koko sieluaan ja elämäänsä. Mandin rakkaus ylettyy jokaiseen ihmiseen tai eläimeen ja siksi se on kaiken tämän ihanuuden lisäksi loistava äiti ja siitostamma.
Tarhassa Mandi on oikea Kuningatar isolla Koolla. Se on selvästi tammojen ihailun kohde ja tuntuu myös itsekin tietävän sen. Lisäksi se on tavattoman kiltti muille tammoille. Ryttyillä se ei anna, mutta jos nyt tilanteita, missä joku tarvitsee apua tulee, niin kyllä Mandi on ensimmäisenä paikalla hörisemässä rauhoittavasti. Niinkuin aikaisemmin sanoin, tamma on myös loistava äiti. Joskus se toimii myös varaäitinä, jos toisten tammojen varsat ovat hetkellisesti yksin, Mandi laitetaan samaan paikkaan ja eiköhän hommat taas suju. Tarhasta Mandi tulee iloisesti vastaan ja taluttaessa ei ole mitään ongelmaa. Vesikarsinaan mennää kiltisti ja siellä myös seistään. Mandi tuntuu oikein välillä nauttivan vedestä, mikä on tietenkin upea homma, kuumia kesäpäiviä miettien. Eläinlääkäri, kengittäjä, hieroja, sähkömiehet, putkimiehet, tallikissat tai -koirat eivät pelota Mandia, tammanhan mielestä on aina mukava tutustua uusiin tuttavuuksiin. Vaikka joskus eläinlääkäri saattaa hieman pistellä piikkejä neitiin, se ei kyseisestä toimenpiteestä ole moksiskaan.
Hoitaessa tamma on ehdottomasti sidottava kiinni, sillä Mandia kiinnostaa kamalan paljon tallikäytävän tapahtumat ja - yllätys, yllätys - rehuvaraston sisältö. Mandi on kyllä kiltti hoitaa, mutta pyörii lähes tauotta ja tarkistaa hoitajan taskujen makupalatilanteen vähän väliä. Vatsanalus on tammalle herkkä paikka, ja Mandi ilmoittaakin sen mulkaisemalla hoitajaa pahasti, kun sieltä harjaa. Varsinkin jos vielä mahan alla on kuraa, ja sitä joutuu oikein hinkkaamaan, saattaa Mandi hermostuneesti polkea jalkaansa. Tammalla ei kuitenkaan ole tapana näykkiä, mikä on tietenkin vain hyvä juttu. Mandia joutuu ensin hieman houkutella nostamaan jalat, mutta muuten kaviot voi putsata ilman pelkoa näykkäisystä tai muista ongelmista. Satuloimisesta Mandi pitää vähiten kaikista maailman asioista. Satula saakin osakseen muutaman pahan irvistyksen, luimivat korvat ja paljon hännän huiskautuksia - mutta älkää pelätkö, satula on myös tarkastettu sopivaksi, eli ihan kunnon varusteilla mennään. Satulavyön kiristämisestä tamma ei myöskään nauti, kuka nyt nahkanarun kiritämisestä mahan ympärille nauttisi. Mandi onkin jo hyvissä ajoin pullistelemassa ja luimimassa. Tamma palaa taas kiltiksi itsekseen, kun satulointi on ohi. Suitsiessa Mandi osaa välillä seistä rauhallisesti paikallaan, mutta usein sitä saa aluksi houkutella laskemaan päätään (jonka se nostaa niin ylös kuin ikinä saa) ja pysymään aloillaan.
Ratsastaessa Mandi on mukava, kunhan pitää vauhdista ja osaa varautua pensaissa piileskeleviin mörköihin (siis totta kai niitä täytyy vähän säikähtää, jotta saa ottaa muutaman laukka-askeleen). Esteillä tamma on parhaimmillaan, tosin välillä Mandi innostuu pikkuisen liikaa ja vauhti on myös sitä luokkaa. Mandi pysyy kyllä koko ajan kuulolla, joten tarvittaessa se hidastaa kuuliaisesti. Mandi ei kiellä juuri koskaan, vaikka esteelle tultaisiinkin takaperin kärrynpyöriä tehden. Erikoisesteet eivät tammalle tuota siis minkäänmoisia ongelmia. Hieman pelottavammat esteet Mandi vain sitten hyppää hieman korkeammalta, mutta kieltämään ei tamma ole koskaan ruvennut. Jaloistaan tamma on hyvin tarkka, ja yleensä pudotukset johtuvatkin ratsastajan virheistä. Mandi selviytyy hyvin myös tiukoista kurveista. Kilpailujen uusintaradat ovatkin tammalle omiaan - siellä saa olla vauhtia ja tiukkoja kurveja, miten loistavaa! Koulua Mandi menee myös varsin mallikkaasti, mutta laiskottelee välillä. Koulukiemurat ovat sen verran tylsiä tamman mielestä, että sitä joutuu patistamaan aina toisinaan eteenpäin, mutta muuten se kyllä kuuntelee ratsastajan apuja. Liikkeiden puolesta tammasta voisi helppoihin luokkiin kouluratsastuksessa olla, mikään liitokavio Mandi ei kuitenkaan ole. Maastossa tamma on kuin kuumilla hiilillä, se tahtoisi vain pinkoa niin kovaa kuin kintuistaan pääsisi. Ensimmäisten laukkojen (ja monen ilopukin) jälkeen tamma on huomattavasti rauhallisempi, vaikka vihreitä miehiä pitääkin välillä säpsähtää. Tamma saattaa joskus napsia puista ja pensaista syötävää, ahmatti kun on tai ainakin itse uskottelee olevansa. Mandi toimii hyvin niin yksin kuin porukassakin, mieluiten maastoillaan kuitenkin neitokaisen kanssa porukassa.
Kilpailut ovat aina tammalle jännittäviä, tosin se tuntuu vain nauttivan kilpailujen tunnelmasta ja juurikin siitä jännityksen tunteesta (taitaapa tamma olla hyvinkin samaa sorttia kuin omistajansa). Mandi tekisi mieluusti lähempää tuttavuutta muiden hevosten kanssa, tamma onkin yleensä paikan äänekkäin hevonen höristessään ja hirnuessaan muille hevosille. Radalla Mandi keskittyy vain ratsastajaan ja esteisiin. Isompikaan yleisö ei saa tammaa pois tolaltaan, tamma pitää huomiosta suunnattomasti, varsinainen diiva!
| Weybridge's Mandioca hann, 165 cm estepainotteinen |
i. Moordenaar PB hannover, 166 cm, trn ERJ-menestystä |
ii. Severus Snape GER hann, 167,1 cm, trn ERJ-III |
iii. Gewunden Dracul hann, 174 cm, m, evm |
| iie. Deep Sharpen hann, 163 cm, hkm, evm |
|||
| ie. Paladin's Vampire Hunter hann, 163 cm, m ERJ-I, YLA3 |
iei. Vampire Hunter II hann, 170 cm, m, evm |
||
| iee. Angel's Memories hann, 164 cm, prt, evm |
|||
| e. Jacarta MNG hannover, 164 cm, trn ERJ-menestystä |
ei. Chain Reaction hann, 170 cm, trn ERJ-III, YLA2 |
eii. Lindgraft hann, 170 cm, rn, evm |
|
| eie. Apasionado Mujer hann, 166 cm, trn, evm |
|||
| ee. Jungfrau hann, 166 cm, rn ERJ-menestystä |
eei. Flügel haan, 165 cm, rn |
||
| eee. Geviert GER hann, 171 cm, rn |
|
01. - 06.10.2008 - ERJ - 130 cm - 4/46 02. - 08.10.2008 - ERJ - 150 cm - 3/25 03. - 19.10.2008 - ERJ - 150 cm - 5/30 04. - 18.10.2008 - ERJ - 150 cm - 4/30 05. - 21.10.2008 - ERJ - 160 cm - 1/24 06. - 24.10.2008 - ERJ - 140 cm - 2/49 07. - 04.11.2008 - ERJ - 150 cm - 2/30 08. - 05.11.2008 - ERJ - 150 cm - 5/30 09. - 31.12.2008 - ERJ-CUP - 140 cm - 9/148 10. - 11.02.2009 - ERJ - 130 cm - 5/51 11. - 25.02.2009 - ERJ - 150 cm - 6/60 12. - 15.11.2009 - ERJ - 150 cm - 4/30 13. - 16.11.2009 - ERJ - 140 cm - 1/30 14. - 16.11.2009 - ERJ - 150 cm - 4/30 15. - 17.11.2009 - ERJ - 140 cm - 1/30 16. - 10.11.2009 - ERJ - 140 cm - 3/23 17. - 06.12.2009 - ERJ - 150 cm - 1/30 18. - 07.12.2009 - ERJ - 150 cm - 5/30 19. - 08.12.2009 - ERJ - 150 cm - 5/30 20. - 17.11.2009 - ERJ - 140 cm - 5/37 21. - 18.11.2009 - ERJ - 160 cm - 2/30 22. - 19.11.2009 - ERJ - 150 cm - 3/30 23. - 19.11.2009 - ERJ - 150 cm - 2/30 24. - 20.11.2009 - ERJ - 160 cm - 4/30 25. - 21.11.2009 - ERJ - 150 cm - 1/30 26. - 21.11.2009 - ERJ - 150 cm - 5/30 27. - 21.11.2009 - ERJ - 160 cm - 2/30 28. - 22.11.2009 - ERJ - 150 cm - 3/30 29. - 23.11.2009 - ERJ - 150 cm - 1/30 30. - 23.11.2009 - ERJ - 150 cm - 2/30 31. - 23.11.2009 - ERJ - 150 cm - 3/30 32. - 24.11.2009 - ERJ - 150 cm - 1/30 33. - 24.11.2009 - ERJ - 150 cm - 4/30 34. - 24.11.2009 - ERJ - 150 cm - 5/30 35. - 24.11.2009 - ERJ - 150 cm - 4/30 |
36. - 24.11.2009 - ERJ - 150 cm - 5/30 37. - 25.11.2009 - ERJ - 140 cm - 4/30 38. - 26.11.2009 - ERJ - 150 cm - 5/30 39. - 27.11.2009 - ERJ - 140 cm - 2/30 40. - 27.11.2009 - ERJ - 150 cm - 2/30 41. - 27.11.2009 - ERJ - 150 cm - 1/30 42. - 19.11.2009 - ERJ - 150 cm - 2/50 43. - 23.11.2009 - ERJ - 130 cm - 6/40 44. - 17.11.2009 - ERJ - 150 cm - 1/14 45. - 19.11.2009 - ERJ - 130 cm - 2/16 46. - 19.11.2009 - ERJ - 140 cm - 3/14 47. - 48. - 49. - 50. - 51. - 52. - 53. - 54. - 55. - 56. - 57. - 58. - 59. - 60. - 61. - 62. - 63. - 64. - 65. - 66. - 67. - 68. - 69. - 70. - |
08.08.2009 - yksityisestevalmennus, valmentajana Aye
Mandi oli tällä kertaa hyvin levottomalla tuulella. Alkuraveissa se pärski ja pörisi ja tietenkin pelkäsi jokaista kentän lähellä olevaa puskaa. Laukassa tammasta löytyi selvästi paljon virtaa, jopa muutaman ilopukin verran. Verryteltyäsi molempiin suuntiin Mandin, pystytin pitkälle sivulle normaalin melko pienen ristikkoesteen. Tänään harjoiteltaisiin hieman sarjalla, mutta ennen sitä verryttely tällä ristikolla. Mandi kävi todellakin kuumana ja pörskinä senkun yltyi. Lähestyitte hyvin estettä ja muutenkin ponnistus oli kohdallaan, esteen jälkeen tosin tamma lähti kahtatuhatta kentän toiseen päähän. Hyppäsimme vielä muutamaan otteeseen samaisen ristikon tästä suunnasta, kunnes sait tamman hallintaan myös esteen jälkeen. Käskin tulemaan vielä toisesta suunnasta saman esteen, mutta nostin sen ensin pystyksi. Korkeutta sillä oli noin metrin verran. Mandi oli aivan täpinöissään ja kuskilla tuntui olevan hieman ongelmia ratsun hallinnan kanssa. Hieman huolimattomasti hypääsitte ja puomi kolahti alas. Nostin esteen ja käskin tulla uudestaan. "Muista vain pitää kevyt tuntuma, älä jää kiinni", ohjeistin Decneä. Tällä kertaa hyppy oli hyvä ja niinpä annoin teille hetken aikaa kävellä, samalla kuin pystytin okserin laukka-askeleen päähän pystystä. Nostin okserin myös metriin ja käskin sitten teitä tulemaan sarjan, samalla tavalla kuin äskeisen pystyn. Tällä kertaa Decne odotti hyvin ja Mandi hyppäsi molemmat esteet hyvällä ilmavaralla. Nostin vielä vähän molempia ja tulitte sarjan vielä pariin otteeseen. Kun olin tyytyväinen, annoin teille luvan loppuverryttelyyn ja jäin itse katsomaan menoanne kentän laidalle.
25.10.2009 - yleisiä kuulumisia Mandista ja hieman tulevaisuutta
Todellakin, aikaa on ainakin kulunut. Päätin nyt Mandillekin kirjoittaa hieman päiväkirjaa, toivottavasti aika riittää tänne paljon raapustella! Mandi on nyt kilpaillut melko aktiivisesti, paitsi pienen osan kevättä / kesää kun olin hieman tauonpoikasella. Nyt kuitenkin taas ollaan täysillä mukana ja toivottavasti Mandi saa paljon sijoituksia (kyllä saa, tamma on niin loistava!). Tavoitteeksi tietenkin aluksi Laatuarvostelu kuntoon, mutta myöhemmin sitten myös tavoite tuohon 75 kilpailuun asti ainakin sijoituksia tarkoitus saada. Tammalla kuitenkin jo hieman ikää 14-vuotias kuin on, mutta eiköhän nyt vasta olla huipulla periaatteessa! Tamma parhaassa iässä! Laatuarvoteluun tähtäämme viimeistään keväällä 2010, YLAnkin suunnitteilla mentäväksi.
30.10.2009 - muutto uuteen osoitteeseen ja uudet kuvat
Eli nyt oli sitten muutto edessä. Jasmine Lanesta laitettiin nyt kaikki hepat jotka itselle vähänkin sellaisia millä en mitään tee, pois ja jäi sitten itselle vain muutama hassu heppa, Mandi tietenkin mukaan lukien. Muuttohan siinä tuli ja uudet sivut samantien. Ja siinä sivussa kuvatkin vaihtuivat pajon Mandimaisemmiksi! Edelleen tavoiteita yritetään saada kasaan, toivottavasti pian päästään laatuarvosteluun. Valmennuksiakin suunnitellaan Mandin kanssa, katsotaan uskaltaako mihinkään lähteä!
17.11.2009 - Koulutuuppausta maneesin suojissa
Ulkona oli todellakin mitä hirmuisin syysmyrsky. Tuntui siltä että kohta koko talli olisi lähdössä lentoon! Mandi katseli minua uteliaasti kun laitoin sille satulan selkään ja kerroin samalla miten hirvittävä sää siellä olikaan. Tälle päivälle olin suunnitellut että olisimme lähteneet maastoon, mutta tässä myrskyssä en kyllä maneesia pidemmälle uskalla lähteä! Mandi avasi hyvin suunsa ja nyökytteli päätään kuin ymmärtäen. Laitoin reipaasti suitsien hihnat kiinni ja hain kaapilta kypäräni. Tamma seisoi hienosti omassa karsinassaan vielä silloinkin kun palasin kypärän ja pitkän kouluraipan kanssa. Tiesin kyllä ettei kouluratsastus ollut Mandin mieli puuhaa mutta päätinpä silti nyt ottaa oikein kunnon koulutuuppaus urakan tälle päivälle.
"Huhheijaa, hyvä ettei tuuli vienyt mukanaan", totesin kun pääsimme Mandin kanssa maneesille. Tammalla oli tänään hieman energiaa ja se säikkyikin jokaista tuulenpuuskaa mikä vähän piiskautti maneesia. "Soo, ihan rauhassa vain tyttönen, ei täällä ole pelättävää", sanoin Mandille. Tottahan toki tiesin että tamman energisyyden syypäänä oli vain ja ainoastaan eilinen vapaa päivä, mutta halusin kovasti olla morkkaamatta itseäni ja syyttää kovaa tuulta. Pitkin ohjin käveleminen tuotti tuskia, koska Mandi ei millään tykännyt pysyä käynnissä vaan hipsutteli ravia tai poukkoili sinne tänne. Keräsin siis piakkoin jo ohjat käteen siinä toivossa että tamma hieman rauhoittuisi kun alkaisin työstämään sitä. Mandilla oli ihmeen herkkä päivä kouluratsastuksen suhteen ja se muutenkin työskenteli energisesti. Tein muutamia pysähdyksiä ja siirsin sitten Mandin raviin. Taino, ainakin yritin. Mandi lähteä pinkaisi hirvittävään pukkilaukkaan ja pelkäsi sitten jokaista nurkkaa. Juuri ja juuri sain itseni koottua sopivasti etten tipahtanut, vaikka toinen jalustin temmellyksessä lensikin taivaan tuuliin. Tein ratkaisevan pidätteen ja Mandi oli taas heti kuulolla. Ensin siirsin tamman käyntiin jonka jälkeen pyysin napakasti tamman raviin. Tällä kertaa siirtyminen sentään oli raviin, mutta ei se kuitenkaan vielä aivan parhaimpia ollut. Ravissa taivuttelin Mandia hyvin ja tein pitkille sivuille muutamia siirtymisiä saadakseni tamman herkemmäksi.
Kun olin verrytellyt tammalla molempiin suuntiin ravissa, menin ensin pääty-ympyrälle, jossa tein muutaman siirtymisen käyntiin ja sitten nostin laukan. Alkuun Mandi heitti taas muutamaan otteeseen takamustaan ja pelkäsi jokaista kulmaa ja hiekanmurua, mutta napakalla huomautuksella tamma alkoi hieman jo keskittymään olennaiseen. Viimeiset ympyrät tamma meni rennosti ja hyvässä ryhdissä. Siirsin neitokaisen suoraan käyntiin ja taputin sitä kaulalle. Vaihdoin vielä suuntaa ja laukkasin vielä tähänkin suuntaan ympyrällä. Tämä suunta meni huomattavasti helpommin ja alussakaan ei enää tamman takamus lentänyt. Siirsin tamman taas käyntiin ja kiitin sitä kaulalle. Tein vielä muutamia väistöjä ravissa, jonka jälkeen (kunhan olin tyytyväinen) siirsin Mandin käyntiin ja annoin sille pitkät ohjat. Tuuli kävi edelleen yhtä kovana kun aloittaessammekin, mutta Mandi oli kuitenkin huomattavasti rauhallisempi. Taputin tammaa tyytyväisenä kaulalle ja mietin jo tulevaisuuden kouluuraa. Vaikka se kyllä taitaa jäädä vain haaveeksi.
