x Ilmarinen VIM "Ilpo" x 02.09.2007 FIN () x suomenhevonen,ori x 155cm x Tummanpunaruunikko,sma

x Ko Helppo B Re 110cm Me 100cm Vvj vaikea x kasv Mitja K x om Tuulia x asuintalli Escarcha

 
© Mitja K
Kuvissa oikeasti KTK I sh ori Vihi-Totti

Yleisesti Ilpo on erittäin arvokas ja kiltti herra, jolla on kuitenkin joskus näitä pahojakin päiviä. Orin ostoon minulla oli muutamia päteviä syitä. Ensinnäkin herran isä on oma orini Nopsan Potku, joka on ollut yksi silmätikuistani eikä minulla ollut siitä orijälkeläistä. Kun sitten Ilpoa tarjottiin minulle suostuin oikopäätä. Orin saapuessa Chileen se ensimmäiseksi hirnahti kovaäänisesti eikä kenellekään jäänyt epäselväksi kuka oli saapunut. Ajomatka Santiagosta La Serenaan sujui kuitenkin rauhallisesti joskin tallinpihalla orin oli pakko hiukan esitellä itseään. Tulevaisuudessa tulemme odottamaan herralta paljoa etenkin kilparadoilta, sillä ainakin suvun perusteella orilla pitäisi olla kapasiteettia vaikka kuinka pitkälle.

Hoidettaessa Ilpo on oikea herrasmies mitä nyt välillä hieman sähläilee. Ulkona hoidettaessa ori katselee kiinnostuneena ympärilleen, mutta pysyy kuitenkin aloillaan. Karsinassa hoidettaessa herra tykkää sähläillä, muttei kuitenkaan pure tai potki ellei herralla sitten ole paha päivä. Harjattaessa ori seisoo kauniisti aloillaan ja nauttii täysin siemauksin saamastaan huomiosta. Harjaamista mukavampana herra pitää ainoastaan hierontaa, jolloin ori on täysin rento. Ruokittaessa Ilpo odottaa ruokaansa kärsivällisesti eikä nosta suurta meteliä, vaikka ruoka olisikin hieman myöhässä. Suitsittaessa ori ottaa kuolaimet kiltisti suuhunsa, mutta kylmällä säällä herra ei suostu ottamaan kuolaimia suuhunsa mikäli niitä ei ole ensin lämmitetty. Satuloitaessa ori seisoo maltillisesti paikallaan eikä juuri temppuille. Eläinlääkärille herra on ystävällinen ja antaa tämän tehdä tutkimuksensa rauhassa. Kengitettäessä ori nostaa kiltisti kavionsa ylös eikä hankaloita kengittäjän työtä millään tavalla.

Taluttaessa Ilpo seuraa taluttajaansa kuin koira mitä nyt saattaa tammojen lähettyvillä esiintyä. Maastossa talutettaessa ori on pirteä ja haluaisi aina mennä tutkimaan kaiken uuden. Tarhalle mentäessä herralla onkin sitten hirveä kiire, mutta kulkee kuitenkin nätisti taluttajansa vierellä, vaikka harmitteleekin kaksijalkaisten hitautta. Toisten orien seurassa Ilpo on ehdoton pomo, vaikka nämä olisivatkin isompia. Herrassa on kuitenkin sellaista luontaista arvokkuutta, joka saa isommat ja vanhemmat oritkin nöyristymään. Tammojen seurassa ori on oikea herrasmies, joka kohtelee tammoja kaikinpuolin kunnioittavasti. Nuorten ja varsojen seurassa herra on maltillinen, mutta opettaa näille kyllä käytöstapoja, mikäli nämä eivät osaa suhtautua itseään ylempänä olevaan oriin kunnioittavasti. Maneesissa ja kentällä talutettaessa Ilpo kävelee taluttajansa vierellä rauhallisesti. Juoksutettaessa ori on pirteä ja kulkeekin reippaasti, vaikka totteleekin juoksuttajansa merkkejä. Lastattaessa herran kanssa ei ole suurempia ongelmia, sillä ori astelee muittamutkitta ramppia ylös.

Ratsastaessa Ilpo on eteenpäin pyrkivä ja herkkä. Ori tottelee ratsastajansa pienimpiäkin apuja esimerkillisesti. Herralla on pehmeät ja lennokkaat askeleet, joissa on todella mukava istua. Koulua mentäessä ori on joskus liiankin innokas, joten ratsastajalla onkin herrassa pidättelemistä. Osaavan ratsastajan kanssa Ilpo esittelee parhaita puoliaan ja näyttää suorastaan liitävän. Herra hallitsee perusasiat mainiosti, vaikka ainahan sitä parantamisen varaa löytyy jonkin verran. Esteillä ori kuumuu helposti, mutta pysyy kuitenkin kohtalaisen hyvin hallinnassa. Herra osaa itse arvioida oikean ponnistuspaikan eikä ratsastajan oikeastaan täydy tehdä muuta kuin säädellä vauhtia. Maastossa Ilpo on hieman sählä, mutta kuitenkin pomminvarma maastoratsu eikä turhia säiky. Maastoesteillä ori hyppää hyvällä tekniikalla ja vaikka vauhtia olisikin paljon herra kuitenkin hyppää varovaisesti ilman sen suurempia ongelmia. Vettä ori rakastaa ja erityisesti kuumalla kesäilmalla orista on mukava päästä välillä loiskuttelemaan viileään veteen.

Kisoissa Ilpo on hieman hermostunut, mutta rauhoittuu kuitenkin pian kunhan vain ensin tottuu kilpailualueen hälinään. Kilpailualueella herra on enemmän kuin utelias ja haluaisikin työntää turpansa joka paikkaan. Tallialueella ori on täysin rauhallinen eikä enää sählää lainkaan vaan katsoo muita hermoilevia hevosia arvostelevasti. Herran mielestä kun moinen sähläily ei sovi oman arvonsa tuntevalle hevoselle. Muita hevosia Ilpo katseleekin viileän arvioivasti, muttei kiinnitä näihin sen kummempaa huomiota. Lämmiteltäessä herra kuuntelee tarkkaavaisesti ratsastajansa apuja, mutta saattaa välillä hieman hössöttää. Portilla vuoroaan odottaessa ori on kuitenkin tyynen rauhallinen, vaikka ratsastaja hermoilisi kuinka. Kouluradalla herra venyttää askeltaan ja sen ryhti muuttuu kertaheitolla aivan toisenlaiseksi. Kaikesta näkee, että ori nauttii esiintymisestä. esteradalla herra on aikamoinen jyrä, jossa onkin pidättelemistä. Maastoradalla ori on maltillinen, muttei kuitenkaan laiska. Valjakkoa mentäessä Ilpo suorastaan uhkuu menohaluja ja varsinkin kouluosuudella herran askeleet pääsevät oikeuksiinsa. Palkintojen jaossa ori on majesteettisen näköinen seisoessaan arvokkaan näköisenä paikallaan. Kunniakierroksella herra ei pidä mitään kiirettä vaan vetää kierroksen suht maltillisesti loppuun asti.

Ilmarinen VIM	i. Nopsan Potku VIR MVA Ch sh,tprt,157 cm	ii. Potkun Poika KTK III sh,prt,160 cm
		ie. Nopsan Kuu sph,rn,148 cm
	e. Temetär sh,tprt,153 cm	ei. Viljapellon Amor sh,trt,160cm
		ee. Uskotar sh,prt,152cm

Nopsan Potku on näitä ensimmäisiä ja rakkaimpiani virtuaalihevosia, joka hurmaa kenet tahansa yhdellä silmäyksellä. Ori oli kilpaillessaan oikein monipuolinen pakkaus sillä se kilpaili lajissa kuin lajissa hyvällä menestyksellä. Herra menestyi paitsi kilparadoilla myös näyttelykehissä mistä tuloksena onkin komeasti VIR MVA Ch arvonimi. Nopsan Potkun isä Potkun Poika oli aikoinaan varsin huomioitava tapaus. Ori oli suuri ja temperamentikas, mutta se omasi kuitenkin suuren sydämen, jossa oli tilaa jokaiselle joka osasi tätä villikkoa rakastaa. Koulukentillä Potkun Poika oli parhaimmillaan kun sai pöyhkeillä hienoilla askelillaan, mutta myös muilta radoilta tuli menestystä ihan hyvin. Kantakirjaan ori pääsi III-palkinnolla vaikka mahdollisuuksia olisi ollut parempaankin mikäli ori ei olisi temppuillut arvostelijan ratsastettavana. Nopsan Potkun emä Nopsan Kuu on oikein hieno ja kiltti tapaus. Tamma oli erittäin kaunis ja siro ruunikko, mutta sitä ei koskaan viety kantakirjattavaksi. Nopsan Kuu kilpaili erityisesti raveissa ja valjakossa, mutta myös ratsastulajeista tuli kohtalaistamenestystä. Tamman jälkeläiset ovatkin perinteisesti menestyneet lajissa kuin lajissa sillä Nopsan Kuu periyttää niille paitsi ulkonäköään myös kapasiteettiaan ja kilttiä luonnettaan.

Temetär on oikein lupaava valjakkohevonen, joka taitaa myös kouluratsastuksen salat, mutta esteistä neiti ei oikein tahdo innostua. Luonteeltaan Lauraksi kutsuttu tamma on oikea diiva, jolle ajatuskin kuralammikkoon astumisesta on kammotus. Kuitenkin neiti on myös todella kiltti ja sen kanssa on mukava tehdä yhteistyötä. Lauran isä on erittäin menestynyt ja arvostettu ori Viljapellon Amor. Amorin suku on erittäin tunnettu valjakkopiireissä ja sen isä on peräti I-palkinnolla kantakirjassa. Luonteeltaan ori on oikein kiltti, mutta sähäkkä herra. Temettären emä uskotar on sekin hienosta suvusta. Luonteeltaan Uskotar on rauhallinen ja kiltti, joskus täydelliseksi valjakkohevoseksikin luonnehdittu tamma. Tamman isä kilpaili menestyksellä valjakkoradalla, mutta sen emä oli lähestulkoon pelkästään jalostushevonen.

Jälkeläiset